New server

Hi — it looks like there will be a delay in the release of Pelitutkimus.fi service (the beta setup was hacked, and the service needs to be reinstalled). The new server hardware for it arrived today, though. It is a Dell PowerEdge 1950 with plenty of memory and CPU power. Lets hope we’ll get it running soon.

 

Prototype of Pelitutkimus.fi

The temporary URL is http://pelitutkimus.dyndns.org. Please take a look and give your comments on it.

The content on Tutkijat is a demonstration to visualize how the researchers profile will be presented. Each user will have a page as their public profile page and add tags/keywords to it.

FAQ section: The main FAQ page will display only questions listed on each page, click on the link will lead to the whole page. In this way we can categorize questions into to different pages. Please give comments on the categorization of FAQ, now there is only a single General page.

Others are policy issues need discussion:

- Are comments allowed for posts on Pelitutkimus.fi?
- Are trackbacks allowed for posts on Pelitutkimus.fi?

Now the defaults of the above are not allowed. The concern is that Pelitutkimus.fi is meant to provide information not to interact with people. If readers want to contact us, they can do it via email or message board.

 

Writing the About

Another text we need for initial launch of the service is ‘About’ which is a short description of the site and its purpose. Here is the first version:

Pelitutkimus.fi on pelitutkimuksen portaali ja tietopalvelu, jota kehittävät alan tutkijat, opettajat ja opiskelijat Suomen eri korkeakouluista. Palvelun tavoitteena on jakaa ajantasaista tietoa pelitutkimuksesta ja tehdä alan tutkimusta ja opetusta laajemmin tunnetuksi. Ylläpitäjiin saa yhteyden osoitteella admin[at]pelitutkimus.fi, ja palveluun kirjoittaviin asiantuntijoihin ”Tutkijat”-sivun yhteystietojen kautta.

– More / different / edit? (Chienting: this says that administrators can be contacted via admin(at)pelitutkimus.fi email, and that the experts writing here can be reached via the contact details under the “Tutkijat” (“Researchers”) page.

 

Writing the FAQ

Hi all — back to this service, also. We had a meeting this morning with Chienting, and decided that we are going forward with a ‘Beta’ launch of pelitutkimus.fi service rather soon, in order to start developing content for it. Before going online, we need couple of basic texts, including initial FAQ. Since this is in Finnish, we Finns need to do this together (I have promised to deliver the ‘final beta’ version to Chienting for integration to the service. So, what to have in the FAQ? Here are some lines of text to kick the ball rolling:

Mikä on digitaalinen peli? — Digitaaliset pelit ovat pelejä jotka on toteutettu tietokoneen, videopelikonsolin, mobiililaitteen tai esimerkiksi interaktiivisen television avulla. Tietokonepelit, elektroniikkapelit, videopelit ja kännykkäpelit ovat kaikki esimerkkejä digitaalisista peleistä.

Mikä on peli? — Pelejä ja leikkejä on ollut kautta historian, kaikissa tunnetuissa kulttuureissa. Leikkiminen ei ole rajoitettua ihmiseen, vaan esimerkiksi kissan tai koiran pennut leikkivät esimerkiksi ‘taistelua’ tai ‘saalistamista’. Pelitutkimus on kehittänyt peleille monia määritelmiä, joissa usein keskeistä on että peli on vapaaehtoisuuteen perustuvaa, pelaajien jakamiin sääntöihin pohjautuvaa leikinomaista toimintaa jota tehdään sen itsensä takia. Pelitutkija Johan Huizinga puhui ‘taikapiiristä’, missä pelaaminen tapahtuu. Pelin merkitykset ovat siis yleensä irrallisia esimerkiksi työstä ja muusta arkielämästä. Tämän takia pelin merkitykset ovat sisäsyntyisiä: pelaamalla vapaudumme hetkeksi muista velvotteistamme ja voimme pitää hauskaa ‘pelin todellisuudessa’, vain pelin sääntöjä ja hauskanpidon henkeä seuraten. Pelit ovat kuitenkin hyvin monimuotoisia ja on monia rajatapauksia, jotka on syytä ottaa huomioon pelin määritelmää pohdittaessa. Esimerkiksi peliammattilainen voi pelata peliä paljon vakavammalla asenteella kuin tavallinen viihdepelaaja. Hänelle peli ja työ eivät ole erillisissä maailmoissa, eivätkä pelin ‘taikapiirin’ rajat muutenkaan ole täysin pitäviä. Pelisääntöjen lisäksi pelaamista voivat ohjata monet muutkin motivaatiot, kuten esimerkiksi elämysten, sosiaalisen kanssakäymisen tai taitojen kehittämisen halut ja tarpeet.

Ketkä pelaavat digitaalisia pelejä? — Useiden tutkimusten [REF] mukaan digitaalisia pelejä pelaavat kaiken ikäiset ihmiset. Lapset ja nuoret pelaavat yleensä enemmän kuin esimerkiksi työssäkäyvät tai keski-ikäiset, mutta myös vanhemmista ikäryhmistä löytyy digitaalisten pelien harrastusta. BBC:n tilaamassa tutkimuksessa pelaajaksi määriteltiin väljästi kuka tahansa joka oli pelannut digitaalista peliä vähintään kerran edeltävän puolen vuoden aikana. Tämän perusteella Iso-Britanniassa pelaajia on 59 % 6–65-vuotiaasta väestöstä. Keski-ikä näin määritellyille pelaajille oli tutkimuksessa 28 vuotta ja pelaajista naisia oli 45 % sekä miehiä 55 %. Nuorimmissa ikäryhmissä pelaaminen oli yleisintä ja lähes kaikki olivat väljän määritelmän mukaisia pelaajia. Digitaalinen pelaaminen muuttui iän myötä vähemmän suosituksi, mutta 36–50-vuotiaista briteistä yli puolet oli digitaalisia pelaajia. (BBC, 2005.) [Korvaa INGA:n tuloksilla Suomesta kun tulevat saataville?]

Kuinka paljon digitaalisia pelejä pelataan? — BBC:n tilaamassa tutkimuksessa suurin ryhmä (48 %) tutkituista pelaajista pelasi ainakin kerran viikossa, tai päivittäin. 1–3 kertaa kuussa kertoi pelaavansa 7 % ja vähemmän kuin kerran kuussa 4 % Iso-Britanniassa asuvista 6–65-vuotiaista. Tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten tyypillinen pelikerta (pelisessio) kestää noin kaksi tuntia kerrallaan, vanhemmissa ikäryhmissä keskimääräinen pelisessio on runsaat puolitoista tuntia. (BBC, 2005.) On kuitenkin huomattava, että suosiostaan huolimatta pelien parissa käytetty aika on huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi television katseluaika keskimäärin. Vuonna 2006 Yhdysvalloissa toteutetun ajankäyttötutkimuksen mukaan pelien parissa vietettiin vuodessa keskimäärin vain 69 tuntia, kun television katseluun käytetty aika USA:ssa samana vuonna oli 1745 tuntia (U.S. Census Bureau, 2006: 736). Suomalaisten ajankäyttö eri medioiden parissa vaikuttaa saman suuntaiselta (Tilastokeskus XXX).

Voiko pelien pelaaminen olla vaarallista? — Tutkijat ovat erimielisiä median mahdollisista vaikutuksista ja esimerkiksi mediaväkivallasta on käyty pitkään kiivasta keskustelua. Jotkut tutkijat rinnastavat peleissä tapahtuvan väkivaltaisen kamppailun esimerkiksi väkivaltaisiin televisio-ohjelmiin, tai pitävät sitä jopa vahingollisempana lapsille kuin televisioväkivaltaa. Toiset tutkijat ovat tehneet eron pelihahmojen ohjaamiseen ja television tai elokuvan katseluun liittyvän kokemuksen välillä, ja katsoneet että television katselukokemus voi vaikuttaa voimakkaammin tunteisiin kuin pelaaminen. On myös tutkijoita, jotka ovat asettuneet puolustamaan fantasiaväkivaltaa, korostaen sen olevan tärkeää esimerkiksi ilmaisukanavana ja nuorten voimaantumisen kokemuksille. Yleensä tutkijat korostavat aikuisten vastuullista roolia lasten ja nuorten pelaamisen ohjaamisessa. Nykyaikaiset digitaaliset pelit eivät ole vain lastenkulttuuria, vaan jo peleissä olevat ikärajamerkinnät kertovat joidenkin pelien olevan aikuisviihdettä. 18-ikärajalla merkityn pelin saa luovuttaa vain täysi-ikäiselle. Myös liikunnan puute tai yksitoikkoinen liike voi aiheuttaa paljon pelaavalle terveysriskejä. Toisaalta nykyään suosiotaan kasvattavat esimerkiksi erilaiset tanssi- ja rytmipelit, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia fyysiselle kunnolle. Myös pelien mahdollisia myönteisiä mahdollisuuksia tietojen, taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta on ryhdytty tutkimaan viime vuosina aktiivisesti. [REF!]

Kuinka paljon rahaa peleissä liikkuu? — Pelit ovat taloudellisesti menestyksellisimpiä digitaalisen sisältötuotannon muotoja. Pelien maailmanmarkkinan kokonaisarvoa on vaikea arvioida, koska siihen voidaan sisällyttää erillisenä myytyjen pelituotteiden lisäksi mm. verkko- tai mobiilipelien tilausmaksuja, tietoliikennemaksuja, virtuaalituotteiden kauppaa, sekä erilaisten pelilaitteiden ja oheistuotteiden myynnistä kertyvää liikevaihtoa. Analyytikkojen arvioissa pelialan globaali liiketoiminta on toisinaan arvioitu n. 10-20 miljardin dollarin vuositasolle. Suomessa pelitoimialan liikevaihdoksi arvioitiin vuonna 2005 noin 65 miljoonaa euroa ja alan yritysten työntekijämääräksi noin 1000 henkeä. [XXX; Neogames, 2006.]

Miksi pelejä tutkitaan? — Pelit ovat näkyvä osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Tutkimalla pelejä opimme paremmin ymmärtämään kulttuurin kehitystä tietoyhteiskunnassa. Pelit ovat myös oma taide- ja kulttuurimuotonsa, jonka ymmärtäminen edellyttää teorioita ja käsitteitä jotka ovat kehitetty pelien syvällisen tuntemuksen pohjalta. Pelaamisen tarjoamat elämykset ovat suosittua viihteenä ja ajanvietteenä, mutta myös esimerkiksi talouselämän, teknologian, viestinnän ja yhteisöjen tutkijat joutuvat työssään entistä enemmän ottamaan pelit huomioon. Tietoverkkojen ja digitaalisten laitteiden yleistyessä ihmisten käytössä ovat erilaiset interaktiiviset eli vuorovaikutteiset mediamuodot keskeisessä asemassa. Peleissä interaktiivisuus on huippuunsa kehittynyttä ja siksi pelejä tutkimalla voidaan saada arvokasta tietoa moniin eri käyttötarkoituksiin. Ihmisen toimintaa ja kokemuksia pelatessa tunnetaan vielä liian huonosti, joten pelitutkimuksen piirissä pyritään tekemään perustutkimusta, jonka avulla ihminen (Johan Huizingan termein Homo Ludens, leikkivä ihminen) opitaan tuntemaan entistä paremmin. Pelien parissa varttuneet sukupolvet liittävät peleihin myös paljon muistoja ja kulttuurisia merkityksiä. Pelien kulttuurihistorian tallettaminen ja tutkimus on tärkeää työtä digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi jälkipolville. Humanistit, yhteiskuntatieteilijät, luonnontieteilijät, kasvatustieteilijät, teknologiatutkijat ja monien muiden alojen asiantuntijat tekevätkin yhteistyötä pelitutkimuksen monitieteisellä kentällä.

Voiko pelitutkimusta opiskella yliopistoissa? — Suomessa on useita vuosia tarjottu eri yliopistoissa peleihin liittyviä yksittäisiä kursseja ja laajempiakin peliopintojen kokonaisuuksia. Saat ajantasaista tietoa kurssitarjonnasta tämän palvelun ”Kurssit”-alueen kautta. Kansainvälisesti pelitutkimus on noussut vahvasti esiin 1990-luvun lopulta lähtien ja monissa yliopistoissa on jo tarjolla pelitutkimuksen maisteriohjelmia tai tohtoritason opintoja.

–Ok, more that comes to your mind / lisätkää tai editoikaa vapaasti tätä! Laitan myös liitetiedostona oheen. Link: FAQ

 

Legal issues

This is not a technical problem, but it is important for the content of Pelitutkimus.fi. What is the copyright license we want to use for the content?

I personally will consider Creative Commons by-sa or by-nd 1.0 under Finnish jurisdiction, it maybe a lit old but the newer version

 

Discussion Area

Discussion: the idea of discusion area is vague. There are some directions.

1. For internal discussion to solve the different opinions on the content of wiki, like the discussion area at wikipedia. But we keep it as a private area that only members can see and participant in the discussion.
2. A message board for the readers to communicate with the researchers.
3. A discussion forum with different topics.

From Aakoo, it seems an internal discussion area is what we want. If it is, I can integrate comment function to the wiki, then we don’t need a discussion area.

 

Researchers

Researchers: the Research section is like a collection of electronic name cards of Finnish game researchers. The goal of the Research section is to provide the information of game researchers in Finland, such as organizations, research field, contacs. In the Researchers page, there should be

• Search function for the reader to search researcher information by specific keywords.
• Do we need different view? For example, “view by name”, “view by research interest”.

 

Courses

Courses: the goal of Courses section is to provide game course information in Finland. The Course section can be done as a blog with archive, blog and RSS feed. (Just like News)

 

Resource

Resources: the goal of Resources section is to provide other game resources on the internet. In the Resource page, there should be

• links to external internet resources
• with categories

The Resource page can be a static page or a wiki page, it depends on how often we modify the page. A wiki page will be more convenient for constantly editing.
Aakoo has the idea of dynamic addition, for example:

1. the user click on “add” button will bring a dialogue window.
2. the user can input the link information (name, url, select category..etc) to the dialogue.
3. click “OK” button to finish addition.

Something like this

 

News

The news can be done as a blog with archive, category and comment (if we want the readers to be able to reply). The purpose of News is to

• publish news about games
• provide rss feed for subsription
• do we need categories, such as events, conferences…etc?